8 - Keskikokoinen koira tuottaa enemmän päästöjä kuin keskikokoinen maasturi

Kukapa olisi arvannut, että perheen oma muru - se pehmeä murri - on oikeasti varsinainen ilmastohirmu. Lemmikit ovat useimmiten lihansyöjiä ja keskikokoinen koira pistääkin poskeensa vuodessa helposti yli 150 kiloa lihaa. Monta kertaa enemmän kuin ihminen. Lihan tuottaminen ja muu jäte tekee länsimaisista lemmikeistä pahempia saastuttajia kuin keskivertoaasialainen.

Pilke silmäkulmassa kirjoitettu kirja Time To Eat The Dog esittelee laskelmia kotieläinten energiankulutuksesta. Kirjan käyttämä malli on ns. globaali hektaari eli gha. Tämä tarkoittaa sitä maa-alaa, joka valjastetaan palvelemaan vuodessa itse kunkin energiankulutusta.

Kirjan mukaan lemmikeillä on seuraavat energiantarpeet: 

Koira - 0.85-1.5 gha
Kissa - 0.15 gha
Kultakala - 0.00034 gha

Kuten Justin Wrowlatt kirjoitti blogissaan, on koiran vuotuinen ruokintaan vaadittava energiankulutus siis suurempi kuin esimerkiksi 4-litraisella maasturilla ajetut 10 000 kilometriä.

Tämä vertailu otti kuitenkin huomioon ainoastaan ruoan valmistukseen kuluvan energian ja maa-alan. Jos huomioidaan myös kissoista syntyvä muu jäte kuten kissanhiekka ja tyhjät peltipurnukat, niin kissa ei ole juuri koiraa kummoisempi.

Lemmikeistä kasvissyöjät, kuten kalat ovat melko energiapihejä ruokansa suhteen. Ero esimerkiksi koiraan verrattuna on 3000-kertainen jos ylläolevat numerot pitävät paikkansa.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että lemmikki kuluttaa enemmän maa-alaa kuin esim. Intialainen: 


Amerikkalainen - 9.5 gha
Britti - 1.85 gha
Intialainen - 0.8 gha

Suomalaiset pyörivät yleensä vertailuissa lähellä Brittien energiankulutusta.

Eli jos olet varsinainen luontoystävä ja sinulla 7 koiraa niin voit harkita muutaman lahjoittamista naapureille. Toinen vaihtoehto on hankkia luomukissa, joka metsästää omat hiirensä.

Aihe on lopulta kauhean tärkeä ja samaan aikaan vaikea. Me rakastamme kaikki lemmikkejämme suuresti, mutta emme saa unohtaa, ettei edes söpöt pienet kissat saa sikailla planeettaamme pilalle.

6 - Korvaa jotakin ei millään

Kun puhumme energiankulutuksen pienentämisestä niin huomio keskittyy usein ongelman pienentämiseen. Esimerkiksi valaistuksen kohdalla olemme kehittäneet entistä tehokkaampia lamppuja, mutta harva muistaa mainita, että avaamalla verhot saa huoneeseen aivan riittävästi valaistusta useimpiin tilanteisiin.

Gunter Pauli on kehittänyt Blue Economy mallin, jossa yritykset ja ihmiset voivat toimia tehokkaasti ja samalla myös kilpailla kapitalistisessa yhteiskunnassa. Yksi Paulin periaatteista on "Substituting something with nothing" eli "Jonkin korvaamista ei millään".

Maailma on täynnä tilanteita, joissa voimme korvata energiaa kuluttavan vaihtoehdon kokonaan tai osittain täysin energiaa kuluttamattomalla vaihtoehdolla.

Kun haluamme korvata energiaa kuluttavan vaihtoehdon ei millään voimme esimerkiksi:

• Polttaa valoja - tai - Avata verhot
• Käyttää hissiä - tai - Käyttää portaita
• Pakata kaupassa vihannekset pusseihin - tai - Ostaa vihannekset ilman pussia
• Kypsentään kananmunat erikseen ostetussa munankeittimessä - tai - Kypsentää munat kattilassa
• Juosta juoksumatolla - tai - Juosta tiellä

Maailma on täynnä pieniä mahdollisuuksia korvata turhaa energian- ja materiaalienkäyttöä yksinkertaisesti käyttämällä niitä resursseja joita meillä jo on.

3 - Tiskaa astiat ilman juoksevaa vettä

Hanasta tulee vettä noin 10-15 litraa minuutissa. Tämä vastaa suurinpiirtein yhtä täyttä tiskialtaallista.

Matematiikka on siis todella helppoa: Jokainen minuutti, jonka käytät tiskaamiseen juoksevalla vedellä = yksi täysi tiskialtaallinen vettä.

Jos tiskaamiseen menee sinulla 5 minuuttia - ja teet sen ensi kerralla seisovalla vedellä - tulet pienentäneeksi energiankulutusta hämmentävät 80%. Kuten muistamme, veden lämmittäminen on ihan törkeän kallista, joten säästät samalla luontoa ja RAHAA. Laskemalla kuuman veden kulutusta voimme laskea energiankulutustamme valtavasti. Samalla et tule luopuneeksi mistään muusta kuin ylisuuresta vesilaskusta.

Tietenkään yksi tiskauskerta juoksevalla vedellä ei tätä maailmaa kaada, mutta vuositasolla säästö on jo melkoinen! Jos käytämme päivittäin 30 litraa ylimääräistä kuumaa vettä pelkästään tiskien tekemiseen vastaa se vuodessa 10 000 litraa kuumaa vettä!