maanantai 21. marraskuuta 2011

8 - Keskikokoinen koira tuottaa enemmän päästöjä kuin keskikokoinen maasturi

Kukapa olisi arvannut, että perheen oma muru - se pehmeä murri - on oikeasti varsinainen ilmastohirmu. Lemmikit ovat useimmiten lihansyöjiä ja keskikokoinen koira pistääkin poskeensa vuodessa helposti yli 150 kiloa lihaa. Monta kertaa enemmän kuin ihminen. Lihan tuottaminen ja muu jäte tekee länsimaisista lemmikeistä pahempia saastuttajia kuin keskivertoaasialainen.

Pilke silmäkulmassa kirjoitettu kirja Time To Eat The Dog esittelee laskelmia kotieläinten energiankulutuksesta. Kirjan käyttämä malli on ns. globaali hektaari eli gha. Tämä tarkoittaa sitä maa-alaa, joka valjastetaan palvelemaan vuodessa itse kunkin energiankulutusta.

Kirjan mukaan lemmikeillä on seuraavat energiantarpeet: 

Koira - 0.85-1.5 gha
Kissa - 0.15 gha
Kultakala - 0.00034 gha

Kuten Justin Wrowlatt kirjoitti blogissaan, on koiran vuotuinen ruokintaan vaadittava energiankulutus siis suurempi kuin esimerkiksi 4-litraisella maasturilla ajetut 10 000 kilometriä.

Tämä vertailu otti kuitenkin huomioon ainoastaan ruoan valmistukseen kuluvan energian ja maa-alan. Jos huomioidaan myös kissoista syntyvä muu jäte kuten kissanhiekka ja tyhjät peltipurnukat, niin kissa ei ole juuri koiraa kummoisempi.

Lemmikeistä kasvissyöjät, kuten kalat ovat melko energiapihejä ruokansa suhteen. Ero esimerkiksi koiraan verrattuna on 3000-kertainen jos ylläolevat numerot pitävät paikkansa.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että lemmikki kuluttaa enemmän maa-alaa kuin esim. Intialainen: 


Amerikkalainen - 9.5 gha
Britti - 1.85 gha
Intialainen - 0.8 gha

Suomalaiset pyörivät yleensä vertailuissa lähellä Brittien energiankulutusta.

Eli jos olet varsinainen luontoystävä ja sinulla 7 koiraa niin voit harkita muutaman lahjoittamista naapureille. Toinen vaihtoehto on hankkia luomukissa, joka metsästää omat hiirensä.

Aihe on lopulta kauhean tärkeä ja samaan aikaan vaikea. Me rakastamme kaikki lemmikkejämme suuresti, mutta emme saa unohtaa, ettei edes söpöt pienet kissat saa sikailla planeettaamme pilalle.

7 - Älä odota, että poliitikot ratkaisevat ongelmat puolestasi


Usein huomaan, että ihmiset ympäri maailmaa syyttävät poliitikkoja monista maailman ongelmista aivan kuin heillä ei olisi itsellä osaa eikä arpaa ongelmian syntyyn. "Olemme kuhnastelleet jo liian kauan ympäristöongelmien kanssa" tai "Olemme saastuttaneet liikaa vesistöjä" tai muuta vastaavaa. Ja sitten perään tulee, että "Mikseivät yritysjohtajat ja poliitikot tee asialle jotain, s**keli!"

On melko hyödytöntä syyttää poliitikkoja tai suuria yrityksiä huonosta käytöksestä niin pitkään kuin olemme itse sohvalla löhöäviä, liian suurella autolla ajavia, lihaa syöviä ja ketjupolttavia kansalaisia.

Totuus on, että yritykset vastaavat täsmälleen siihen kysyntään mistä kansa on valmis maksamaan. Niin pitkään kuin ihmiset ja heidän kulutustottumuksensa eivät itse muutu, ei muutu mikään muukaan.

Ilmastonmuutoksen ensimerkit havaittiin jo yli sata vuotta sitten. 50 vuotta sitten Amerikan hallitus sai ensimmäisen vedenpitävän muistion ilmaston lämpenemisestä ja liiallisesta CO2-päästöistä. Kaikki tämä on ollut tiedossa jo vuosikymmenet, mutta silti poliitikot eivät ole saaneet aikaan sopua edes perustavanlaatuisista määritelmistä, kuten "mikä on metsä" - ihan oikeasti, tätä ei olla ratkaistu ja asiaa pohditaan vuosittain isoissa paneelikeskusteluissa.

Poliitikkojen rooli ympäristöongelmissa on toki tärkeä. Heidän tulee asettaa tiukat raamit kestävälle yritystoiminnalle, mutta niin pitkään kuin ihmiset jatkavat kaiken maailman krääsän kuluttamista päivästä toiseen, on turha kuvitella, että politiikka voisi ratkaista merien ylikalastusta, peltojen riistoviljelyä ja sademetsien hakkuita laidunmaaksi.

6 - Korvaa jotakin ei millään


Kun puhumme energiankulutuksen pienentämisestä niin huomio keskittyy usein ongelman pienentämiseen. Esimerkiksi valaistuksen kohdalla olemme kehittäneet entistä tehokkaampia lamppuja, mutta harva muistaa mainita, että avaamalla verhot saa huoneeseen aivan riittävästi valaistusta useimpiin tilanteisiin.

Gunter Pauli on kehittänyt Blue Economy mallin, jossa yritykset ja ihmiset voivat toimia tehokkaasti ja samalla myös kilpailla kapitalistisessa yhteiskunnassa. Yksi Paulin periaatteista on "Substituting something with nothing" eli "Jonkin korvaamista ei millään".

Maailma on täynnä tilanteita, joissa voimme korvata energiaa kuluttavan vaihtoehdon kokonaan tai osittain täysin energiaa kuluttamattomalla vaihtoehdolla.

Kun haluamme korvata energiaa kuluttavan vaihtoehdon ei millään voimme esimerkiksi:

  • Polttaa valoja - tai - Avata verhot
  • Käyttää hissiä - tai - Käyttää portaita
  • Pakata kaupassa vihannekset pusseihin - tai - Ostaa vihannekset ilman pussia
  • Kypsentään kananmunat erikseen ostetussa munankeittimessä - tai - Kypsentää munat kattilassa
  • Juosta juoksumatolla - tai - Juosta tiellä

Maailma on täynnä pieniä mahdollisuuksia korvata turhaa energian- ja materiaalienkäyttöä yksinkertaisesti käyttämällä niitä resursseja joita meillä jo on.

perjantai 18. marraskuuta 2011

5 - Pulloveden juominen kuluttaa 800 kertaa enemmän energiaa

Suomi on tuhansien järvien maa - niitä on yhteensä 190 000. Useimmissa järvissä vesi on vieläpä niin puhdasta, että sitä voisi juoda vaikka suoraan kuksasta.

Joku neropatti meni silti keksimään pulloveden, mistä on vaikea löytää hyviä puolia.

Ensinnäkin pulloveden juominen kuluttaa 800 kertaa enemmän energiaa kuin hanaveden juominen. Toisinpäin ajateltuna itse kukin voi pudottaa energiankulutustaan huimat 99.999% yksinkertaisesti avaamalla pullon sijasta hanan. Energiaa kuluu pullon valmistamiseen, pullottamiseen, kuljetukseen, säilytykseen ja kaupasta hakemiseen. Hanaveden kohdalla tuotantoketju on ytimekkäästi: avaa hana.

Pullovedessä on myös enemmän bakteereja kuin hanavedessä. Auringonvalo ja aika yhdessä liuttovat pulloveteen myös muita kemikaaleja pullosta. Nämä pienet muovinhituset aiheuttavat ihmiskehossa mielenkiintoisia hormonaalisia muutoksia.

Ja kaiken kukkuraksi pullovesi maksaa parhaillaan yli 10 000 kertaa enemmän kuin tavan hanavesi. Se on joskus kalliimpaa kuin bensiini! Eihän tässä ole mitään järkeä!

Miksi pullovesi ei sitten pärjää vertailussa hanavedelle? Totuus on, että suuri osa pullotetusta vedestä on itseasiassa pullotettua hanavettä.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

4 - Luonto kuivaa pyykit parhaiten

Lyhyt katsaus tyypilliseen kuivausrummun energiankulutukseen osoittaa, että yksi kuivauskerta kuluttaa n. 4-5 kWh sähköä. Jos kuivaat viikossa kaksi rummullista pyykkiä, tarkoittaa tämä vuodessa noin 500 kWh täysin turhanpäiväistä sähkönkulutusta.

Paras tapa pienentää energiankulutusta on korvata kuivausrumpu vanhalla hyväksi todetulla narulle ripustamisella. Ripustamalla vaatteista tulee myös raikkaat ja sileät. Jos ripustat kauluspaidat kosteana vaateripustimeen niistä tulee melko suoria ilman vaivalloista silittämistä. Sama pätee housuihin, t-paitoihin - ja oikeastaan kaikkiin vaatteisiin.

Villapaitoja ei kannata ripustaa vaan ne tulee kuivata vaakatasossa

Kuivausrumpu sitäpaitsi pilaa useimmat tekstiilit ja saa ne nyppyisiksi. Kauluspaitojen kaulukset menevät möyhyksi. Tämä on kova hinta siitä, että vaate kuivuu aavistuksen nopeammin.

Ripustamalla saat raikkaita, sileitä vaatteita. Kuivausrumpu puolestaan tekee vaatteistasi hilloa ja maksaa sinulle rahaa. Sinä valitset.

3 - Tiskaa astiat ilman juoksevaa vettä

Hanasta tulee vettä noin 10-15 litraa minuutissa. Tämä vastaa suurinpiirtein yhtä täyttä tiskialtaallista.

Matematiikka on siis todella helppoa: Jokainen minuutti, jonka käytät tiskaamiseen juoksevalla vedellä = yksi täysi tiskialtaallinen vettä.

Jos tiskaamiseen menee sinulla 5 minuuttia - ja teet sen ensi kerralla seisovalla vedellä - tulet pienentäneeksi energiankulutusta hämmentävät 80%. Kuten muistamme, veden lämmittäminen on ihan törkeän kallista, joten säästät samalla luontoa ja RAHAA. Laskemalla kuuman veden kulutusta voimme laskea energiankulutustamme valtavasti. Samalla et tule luopuneeksi mistään muusta kuin ylisuuresta vesilaskusta.

Tietenkään yksi tiskauskerta juoksevalla vedellä ei tätä maailmaa kaada, mutta vuositasolla säästö on jo melkoinen! Jos käytämme päivittäin 30 litraa ylimääräistä kuumaa vettä pelkästään tiskien tekemiseen vastaa se vuodessa 10 000 litraa kuumaa vettä!

tiistai 15. marraskuuta 2011

2 - Auton jakaminen puolittaa kustannukset

Suomessa lähes jokaisella perheellä on vähintäänkin yksi auto. Useimmiten autossa kulkee vain yksi henkilö. Tämä on aivan älytön yhtälö. Auton valmistamiseen ja käyttämiseen kuluva energia - ja siitä toisaalla saatu hyöty eivät tunnu kohtaavaan.

Helpoin tapa pienentää autoilusta syntyviä päästöjä välittömästi on jakaa auto muiden ihmisten kanssa. Kun esimerkki kaksi samalle työpaikalle menevää ihmistä käyttävät vain yhtä autoa puolittuu henkilökohtainen hiilijalanjälki välittömästi.

Autoa voi myös lainata tutuille - vaikkapa pientä korvausta vastaan. On nimittäin olemassa paljon ihmisiä, jotka eivät tarvitse autoa kuin kerran kuussa. Tällöin uuden auton ostaminen on älytöntä vaikka taloudellisesti se olisikin mahdollista. Toinen vaihtoehto on käyttää taksia.

Automatkan jakaminen mukavassa seurassa voi olla oikeastaan melko antoisaa verrattuna yksinäiseen turottamiseen aamuruuhkassa kuunnellen Radio Novan ylipirteitä juontajia.

1 - Kuuma suihku kuluttaa enemmän kuin kymmenen hellaa

Kuuma suihku kuluttaa tunnissa noin 30-40 kW energiaa. Tämä on aivan järjettömän paljon! Hieman perspektiiviä antaa jo se, että tämä on 5 kertaa enemmän kuin esimerkiksi keskiverto saunan kiuas tai kymmenen kertaa enemmän kuin sähköhella. Yksi kymmenen minuutin suihku vastaa siis saunan pitämistä päällä kokonaisen tunnin.


Tee näin:


Lyhennä suihkua parilla minuutilla. Helpoin tapa leikata 50% energiankulutuksesta on olla suihkussa puolet vähemmän aikaa. Oikeasti - neljässä minuutissa saa itsensä kyllä aivan takuuvarmasti puhtaaksi.

Tai sitten voit käyttää aavistuksen haaleampaa vettä. Lämmittämiseen vaadittu energiamäärä kasvaa nimittäin jokaista ylimääräistä lämpöastetta kohden suhteessa enemmän. Eli jos nappaat 5 astetta pois suihkuveden lämmöstä, tämä kutistaa energiankulutusta jo montakymmentä prosenttia.

Jos maksat lämmityslaskun itse - puolet pienempi energiankulutus vastaa puolet pienempää laskua.
Luonto kiittää kun säästät pikkuisen vettä vielä jälkipolvillekin.

Juuri mitään et tässä menetä. Ei se nahka juuri puhtaammaksi muutaman ensimmäisen suihkuminuutin jälkeen muutu.

50 vinkkiä - 50% pienemmät CO2-päästöt

Suomalainen tuottaa vuodessa keskimäärin 6 tonnia hiilidioksidia. Tästä määrästä pitäisi pystyä tinkimään vähintäänkin puolet, että voisimme vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen etenemiseen.

Jokainen meistä voi saada aikaan yllättäviä ympäristövaikutuksia tekemällä erittäin pieniä muutoksia. Esimerkiksi suihkun lyhentäminen muutamalla minuutilla säästää uskomattoman paljon energiaa - enemmän kuin uskoisi.

Ei elämänlaadun kustannuksella

Omaa hiilijalanjälkeä on hankala ruveta pienentämään jos kokee, että oma elämänlaatu kärsii siitä merkittävästi. En oikeasti usko, että monikaan meistä on niin tahdonvoimainen ja sisukas, että haluaisi luopua esimerkiksi lihansyönnistä täysin. Mutta tasapainotilaa voimme toki etsiä. Pyrin antamaan vinkkini pragmaattisessa ja toteuttamiskelpoisessa muodossa.

Tarkoittaako omien päästöjen vähentäminen todella elämänlaadun heikkenemistä? Joissakin asioissa kyllä - toisissa asioissa ei. Yleensäottaen tuotteiden hinta riippuu suoraan siitä kuinka paljon energiaa sitoutuu tuotantoon. Kun pienennämme omaa hiilijalanjälkeä, onnistumme usein myös säästämään suuria summia rahaa. Tämän rahan voi puolestaan sijoittaa kestävään nautiskeluun. Omalla kohdallani kokemus on, että kestävän kehityksen huomioiminen on tuonut lisää rahapussiin lisätäytettä ja sitä kautta enemmän mahdollisuuksia nauttia elämästä.

50 helppoa ja nopeaa vinkkiä

Olen koonnut tähän blogiin 50 vinkkiä omasta elämästäni, joilla pyrin puolittamaan hiilijalanjälkeni entiseen verrattuna. Toivottavasti vinkit ovat viihdyttävää ja käytännöllistä luettavaa!